Powder Puff & Wedding

Anteeks ku kirjotin viime kerralla niin huonon postauksen Hearst castlesta. Ei ollut kauheesti innostusta, mutta tuntui että pitäis jostain kirjoittaa. Nyt kirjotan paremman tai ainakin laitan kuvia.
Vähän aikaa sitten meillä oli koulussa Powder Puff jalkapallopeli, jossa tytöt pelaavat ja pojat ovat cheerleadereita. Tämä oli kyllä paras peli kaikista jalkapallopeleistä. Se peli ei mua kauheasti kiinnosta, mutta tällä kertaa riitti cheerleadereissa katseltavaa :)) Menin peliin Jerominen kanssa ja myöhemmin Therese liittyi joukkoon.

Go seniors!

Warrior band

Pelin jälkeen mentiin meille yöksi ja katsottiin leffa Jeepers Creepers. Seuraavana päivänä mentiin lounaalle Orcutt Burgeriin (maailman toiseksi parhaat hampurilaiset in n outin jälkeen) ja sieltä käveltiin koululle katsomaan meidän koulun musikaali the Little Shop of Horrors. Esitys oli parempi kuin mitä kuvittelin että se olisi. Mulla on koulussa kolme saman opettajan (mrs Paulus) tuntia ja katottiin toi musikaali leffa jokaisella niistä eli olin jo ihan kyllästynyt siihen varsinkin kun ensimmäinenkään kerta ei ollut kovin innostava. Tuolla oli kaikki näyttelijät mun kavereita varsitysta, mikä teki siitä vielä paremman.

Jakella on sen T-ball kausi lopuillaan. En pääse sen vikaan peliin kun menen Heidin kanssa häihin, mutta menin tokavikaan. Mulla oli siellä tosi hauskaa :) Istuttiin katsomossa Mattin (host isä) kanssa ja Matt on niin hauska :DD

En oo mun perheestä kovin paljoo kirjottanu tänne muuta kuin että hyvin menee. Se on kyllä totta, että hyvin menee ja että tänne muuttaminen oli paras juttu mitä olen koko vuoden aikana tehnyt. Ensimmäisen perheen kanssa tunsin vaan olevani niillä kylässä eivätkä ne olleet mulle mikään perhe. Täällä se on ihan erilailla ja mua kohdellaan perheenjäsenenä. Jake on tosi ihana suuren osa ajasta, mutta kyllähän sen jutut välillä ärsyttää ja välillä se yrittää ihan tahallaan ärsyttää. Heidi ja Matt on molemmat tosi kivoja ja hauskoja. Mattilla on ehkä vähän enemmän kaikenlaisia hauskoja juttuja ja oikeesti me kaikki vaan nauretaan täällä koko aika kaikelle oudolle. Heidin kanssa olen tosi läheinen ja puhutaan sen kanssa paljon asioista, joista en kovin monen ihmisen kanssa puhuisi. Muutenkin mulla on molempiin tosi erityiset välit, koska he ovat mulle enemmän kavereita kuin omat vanhemmat, mutta enemmän vanhempia kuin mun kaverit. Eikä mulla siis ole ikinä ollut tämmöisiä ihmisiä mun elämässä.

En voi olla iloisempi siitä kuinka hyvin kaikki sitten tän perhejutun kanssa lopulta menikin. Silloin kun muutin, en kirjoittanut paljoa syistä tai oikeen mitään siitä, koska ensin en viitsinyt valittaa kun ajattelin että ehkä se on vaan niin että alussa kaikilla menee vähän huonommin ja kyllä se siitä lähtee sujumaan. Sitten kun päätin että ei se siitä mitenkään parane, niin kaikki tapahtui tosi nopeasti ja viikossa mulla oli uusi perhe. Sitte jo muutinkin mun opettajalle asumaan (yks awkwardeimmista jutuista mitä oon ikinä tehnyt) ja ihan tuurilla kävi että täällä sitten sujuikin, koska en tiennyt Heidistä ennestään yhtään mitään muuta kuin mitä koulussa opettajana sen näen, en siis oikeasti mitään. Yksi mun kaveri täällä ei ollut tyytyväinen sen perheeseen ja halusi muuttaa ja hän sitten etsi uutta perhettä pari kuukautta, koska ei halunnut päätyä toiseen yhtä huonoon (muutti sitten eikä ole vieläkään täysin tyytyväinen). Mä vaan halusin sieltä vanhasta perheestä ja huonosta tilanteesta pois mahdollisimman nopeasti (plus ne olivat juuri muuttamassa uuteen kotiin ja eivät halunneet mua sinne mukaan kun kerran olin lähdössä) niin paljoa ajattelematta kysyin ensimmäiseltä (ja ainoolta) mukavan tuntuiselta ihmiseltä joka oikeesti voisi ottaa mut niille asumaan. En edes ajatellut kysyväni keltään kavereilta, koska jos niiden perheessä ei sujuisikaan, olisi iso mahdollisuus menettää tämä kaveri ja kaikki meidän yhteiset kaverit (mikä on käynyt yhdelle toiselle vaihtarille) ja sitä en tietenkään halunnut. Olisihan sekin ollut ei kivaa jos täällä ei olisi sujunut ja mä en olisi voinut vaihtaa mun interior designia toiseen aineeseen ja joutuisin menemään joka päivä Heidin tunneille, mutta onneksi niin ei käynyt :) Perjantaina kysyin, maanantaina mulla vahvistui perhe ja parin päivän päästä muutin. Täällä aina välillä naureskellaan tavalle, jolla Heidi kysyi Mattilta voisiko ne ottaa mut tänne. Kunnon tarinan oli täällä kertonut sille kuinka olin niin surullinen koulussa että mun perhe ei välittänyt musta ja mut käskettiin lähtemään ja mun surunaamaa ei voinut sitten vastustaa ja niinpä sitten päädyin tänne. Ja hyvä niin.

Juuri tässä kun kirjoitan tätä niin Jake tuli sanomaan että kirjoita sun kavereille että mä laulan ja tanssin Move it move it (madagascarin tahtiin) ja sun pitää nyt lopettaa kirjoittaminen että voit tulla mukaan tanssimaan :)

Tänä viime viikonloppuna menin Heidin kanssa sen siskopuolen Julian häihin San Franciscoon. Ajettiin ensin Mattin äidin Leslien luokse San Joseen syömään lounasta ja pukeutumaan mekkoihin ja sitten häihin, jotka pidettiin taidegallerian pihalla. Ensin oli vihkimisseremonia, just semmonen kun telkkarissa eli valkoset tuolit suihkulähteen vieressä ja viulun ja sellonsoittajat soittamassa. Vihkiminen ei ollut yhtään uskonnollinen (mikä olis ollut hauskaa jos olisi ollut koska se olis ollut juutalainen). Se seremonia oli tosi kiva, ei liian pitkä, mutta ei liian lyhyt. Siinä pari kaveria menivät lukemaan runon tai jonkun lyhyen tekstin ja Julia ja Michael sanoivat vihkivalat (niinkuin aina telkkarissa). Lopussa he kävelivät pois viulunsoiton säestämänä ja sitten sieltä nurkan takaa tuli meksikolainen kolmikko soittaen meksikolaista musiikkia, koska samana päivänä oli cinco de mayo eli meksikon itsenäisyyspäivä (täällä on niin paljon meksikolaisia että sitä juhlitaan täällä ihan yleisesti) Tän jälkeen oli "coctail hour" eli jonkin verran aikaa jutella ja nähdä kaikkia sukulaisia ja juoda juomia. cinco de mayon kunniaksi siellä oli meksikolaisia juomia paljon. Sitte mentiin syömään illallista, mikä oli aika outo. Ensin saatiin kulhollinen salaattia pöytään josta ei riittänyt kaikille. Sitten ehkä noin 10 minuutin päästä ne tulivat kysymään halutaanko me lisää salaattia. Noin 15 minuutin päästä tuotiin toinen pieni kulhollinen riisiä ja sanottiin että pian tulee kanaa, joka sitten tuli taas noin 10 minuutin päästä jolloin riisi oli jo kylmää tai olit jo syönyt sen. Uudet 15 minuuttia ja pöytään tuotiin kypsennettyjä vihanneksia, ja taas noin 15 minuuttia ja tuotiin tri tippiä, joka on tietyllä tavalla leikattua lihaa ja sen päällä oli superhyvää meksikolaista valkosipulisalsaa.

Illallisen jälkeen mentiin Heidin kanssa photoboothiin ottamaan hienoja valokuvia meistä ja sen jälkeen oli kakun leikkaamista ja tanssimista. Siinä sitten koko ilta meni kierrellessä ympäriinsä ja puhumassa ihmisille. Siellä ne tanssivat pari juutalaista tanssia missä ne meni ympäriinsä piirissä ja näytti hieman oudolta. Siellä oli myös cinco de mayon kunniaksi piñata. Täällä on niitä joka paikassa.

Lähettiin joskus kymmenen aikaan takaisin Leslielle, nukuttiin siellä yö ja seuraavana päivänä ajettiin kotiin.

Nyt sitten viikko taas koulua ja tylsää art projektia ja music history projektia mistä ei tule ikinä valmista koska en jaksa aloittaa.